Puhu avoimesti: uusia näkökulmia psoriasikseen

Yleiskatsaus psoriasiksen hoitovaihtoehtoihin

Ihmiset kokevat psoriasiksen eri tavalla –yhtä ja samaa vastausta sairastavalle ei ole. Lääkärin on otettava huomioon eri tekijöitä laatiessanne yksilöllistä hoitosuunnitelmaa mukaan lukien taudin vakavuus ja sen vaikutukset päivittäiseen elämään.

Psoriasis voi puhjeta missä iässä tahansa, vaikkakin yleisimmin tauti puhkeaa nuoruusiässä tai 50–60 vuoden iässä. Joka kolmannella sairastavalla taudin ensimmäiset oireet alkavat alle 20-vuotiaana. Valtaosalla (yli 80 %) potilaista oireet ovat lieviä.¹

Ihmisillä, joilla on lievä psoriasis, hallitaan oireita tyypillisesti paikallishoidoilla eli iholle levitettävillä voiteilla tai valohoidolla, joka altistaa ihosi luonnolliselle tai keinotekoiselle UV-valolle.¹

Mikäli ihopsoriasis on vaikea, voidaan  hoitona käyttää sisäisiä lääkkeitä, jotka hillitsevät elimistön yleistulehdusta. Näistä ensisijaisesti käytetään systeemisiä lääkkeitä ja toissijaisesti biologisia lääkkeitä.¹

Vaikean ihopsoriasiksen lääkehoidon sairausvakuutuskorvattavuuden edellytyksenä on ihotautilääkärin tai -klinikan B-lausunto siitä, että tauti on todettu riittävän vaikeaksi ja systeemiset hoidot eivät ole olleet riittävän tehokkaita tai eivät muuten sovi.¹

Verkossa on runsaasti tietoa psoriasiksen hoidoista sekä joitain yleisiä väärinkäsityksiä, jotka haluamme korjata.

Myytti #1: Psoriasis on vain ihosairaus

Fakta: Kyllä, psoriasiksen ulkoiset merkit ja oireet näkyvät suurelta osin ihollasi, mutta itse asiassa sairaus alkaa ihon alta soluissa. Psoriasis syntyy, kun immuunijärjestelmä ei toimi kunnolla. Se on immuunivälitteinen tulehdustauti.² Tiettyjen tulehdussolujen eli sytokiinien vapautuminen aktivoi ihosolujen nopean tuotannon. Tämä ylituotanto jatkuu, kunnes tulehduksellisia soluja syntyy ihossa, mikä aiheuttaa tulehduskierteen, joka johtaa läiskien muodostumiseen iholle.³

Systeemiset hoidot toimivat ihon alla estääkseen immuunijärjestelmää tuottamasta liikaa sytokiineja, jotka lopulta johtavat psoriasikseen. Jotkut keskittyvät immuunijärjestelmän tukahduttamiseen kokonaan tai anti-inflammatoriseen toimintaan ihosolujen nopean tuotannon vähentämiseksi, kun taas toiset keskittyvät immuunijärjestelmän tiettyihin osiin pysäyttämään tulehduskierteen.³

Myytti #2: Systeemisiä hoitoja tulisi käyttää ainoastaan viimeisenä keinona potilaille, joilla on vaikea psoriasis

Fakta: Systeemisiä hoitoja on saatavilla vaikeaan psoriasikseen. Mikäli valohoito tehostettuna lääkehoidolla ei kunnolla tehoa tai ihottuma uusiutuu aina nopeasti hoitojakson päätyttyä, on suositeltavaa siirtyä systeemiseen hoitoon.¹

Jos yksi hoitovaihtoehto ei toimi heti, ei se välttämättä tarkoita, etteivät muutkaan toimisi. Hoidot kehittyvät jatkuvasti ja siksi on tärkeää keskustella omista tavoitteista, oireista ja kaikista mahdollisista hoitovaihtoehdoista lääkärin kanssa.

Psoriasista sairastavilla esiintyy muuta väestöä yleisemmin muun muassa ylipainoa, diabetesta, kohonnutta verenpainetta, kohonneita veren rasva-arvoja, masennusta, tulehduksellisia suolistosairauksia (Crohnin tauti, haavainen paksusuolitulehdus) ja keliakiaa.¹

Vaikean psoriasiksen yleistulehdusta hillitsevä tehokas hoito voi pienentää mainittuja riskejä. Myös tulehdusta pahentavia elämäntapoja on korjattava. Näitä ovat esimerkiksi ylipaino, tupakointi, liikunnan puute, alkoholin liikakäyttö ja ruokavaliotottumukset.¹

Itselle optimaalisen hoitosuunnitelman löytäminen yhdessä lääkärin kanssa on tärkeää, jotta iho-oireet pysyvät hallinnassa.

Myytti #3: Erikoisdieetit auttavat psoriasikseen

Fakta: Ruokavaliolla on väliä myös ihosairauksien hoidossa. Liian tiukasta dieetistä voi kuitenkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ei ole myöskään voitu osoittaa, että millään erityisellä ruokavaliolla voitaisiin vaikuttaa psoriasiksen puhkeamiseen tai vaikeusasteeseen. Tärkeintä on syödä monipuolisesti ja mahdollisimman terveellisesti sekä välttää ylipainon kertymistä.⁴

Ylipainon lisäksi stressi, masentuneisuus, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö suurentavat selvästi riskiä psoriasiksen puhkeamiseen ja toisaalta pahentavat sen oireita. Muiden hyvien terveysvaikutusten lisäksi psoriasiksenkin kannalta on hyvä säilyttää normaalipainoisuus, harrastaa säännöllisesti itselle mieluisia liikuntamuotoja, välttää tupakointia ja käyttää alkoholia kohtuudella^.4

Sinun ja lääkärin tulee keskustella siitä, mikä hoitosuunnitelma voi olla sinulle paras psoriasiksen vaikeusasteen, sairaushistoriasi ja elämäntapasi perusteella. Kysy rohkeasti eri vaihtoehdoista. Se, että jokin ei toiminut jollekin toiselle, ei tarkoita, etteikö se olisi oikea sinulle. Luota siihen, että yhdessä lääkärin kanssa löydätte sopivan hoitomuodon.

Lue, kuinka voit aloittaa keskustelun lääkärin kanssa sinulle parhaiten sopivasta hoitosuunnitelmasta.

Mitä psoriasiksen myyttejä selvitämme seuraavaksi? Tarkista pian seuraava Tehdään selväksi -kirjoitus.          

Viitteet:

1. Tarnanen K, Rantanen T, Rantalaiho V, Sipilä R, Psoriaasi (iho- ja nivelpsoriaasi) hallintaan säännöllisellä hoidolla, Käyvän hoidon potilasversiot (19.4.2022), Duodecim terveyskirjasto, saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/khp00073 (viitattu 26.4.2023).
2. Airola K, Psoriaasi, Lääkärikirja Duodecim (1.4.2020), Duodecimin terveyskirjasto, saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00473 (viitattu 7.5.2023) 
3. Mälkönen T, Suomela S, Mitä tiedämme psoriaasin tautimekanismeista? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2011;127(15):1579-89
4. Psoriaasia pahentavia tekijöitä - Totta vai tarua? Terveyskylä, Ihotautitalo. Verkko-osoite: https://www.terveyskyla.fi/ihotautitalo/ihotaudit/psoriaasi/psoria asia-pahentavia-tekijöitä-totta-vai-tarua (viitattu 7.5.2023)

Aiheeseen liittyvät artikkelit